torstai 17. joulukuuta 2015

Joulukalenteri: Luukku 17

(Tänään luukun aukaisee Little Pony)

Päähenkilönä on Pinkie Pie
Jännittävä Jouluilta osa 3 (tarinan päätös)


-Huih, onpa aika mennyt nopeasti! huudahdan itsekseni. On enää aivan vähän aikaa siihen, että pitäisi jo lähteä Jouluponin apuun. Mitenköhän minun pitäisi valmistautua? Erikoisia unia ei ole näkynyt sen jälkeen kun Jouluponin juttusilla kävin. Gummy katselee lähelläni ulos ikkunasta. Se varmaan haaveilee millaisia lahjoja Jouluponi sille voisi tuoda. Kävelen muutaman askeleen matkan Gummyn luokse ikkunan ääreen, ja huomaan kolmen tutun ponin kävelevän sisään. Ryntään portaat alas kompuroiden alakertaan. Siellä on Rainbow Dash, Rarity ja Fluttershy jotka kyselevät apuani huomisen joulutapahtuman ilmoitusten jakeluun, ja Applejackin ladon siivoukseen. Ensin olen aivan innoissani, mutta muistan salaisen tehtäväni, jota en siis ollut kertonut kenellekkään. Rainbow, Rarity ja Fluttershy kävelevät ihmetellen ulos.

Ilta alkaa hämärtää. En tiedä miten löytäisin sen joulutaian, tai edes Jouluponin ja tontut. Olen Sokeripalan edustalla asettamassa viimeisiäkin jouluvaloja paikoilleen.
-Oletko valmiina lähtöön? joku sanoo
Säikähdän ja katson taakseni. Huh, se olikin sellainen vihreä pieni tonttu.
-Jos olet tonttu, niin olen valmis, vastaan. Muutama sekunti myöhemmin tonttu ottaa esiin pienen pussin, laittaa kavionsa siihen, ja kaivaa sieltä hiekan näköistä ainetta. Hän nostaa kavionsa ilmaan, ja puhaltaa aineen minun päälleni. Sitten hän heittää ainetta päällensä. Ennen kuin ehdin sanaakaan sanoa, jokin nostaa minut ilmaan. Ja yhä korkeammalle ja korkeammalle! Ensin näen koko Ponyvillen ja sitten jo Canterlotiinkin. Yht'äkkiä näen vain valkoista valoa. Sen jälkeen huomaan että olen laskeutunut sen tontun kanssa, ja edessämme on kyltti jossa lukee suurin kirjaimin "Häntätunturi". Siellähän Jouluponi asustaa!

Pian löydänkin itseni Jouluponin mökistä. Siellä on niin kodikasta! Jouluponi istuu valkoisessa keinutuolissa, ja selittää minulle kuinka pitää käyttäytyä. Hiipiä sisään, olla hiljaa ja laittaa lahja johonkin, ja mennä ulos. Ei se niin vaikeaa voi olla! Ja taas, ennen kuin ehdin mitään sanoa, minut työnnetään ulos mökistä, ja laitetaan istumaan poron selkään.

Alan jo tottua tähän poron selässä istumiseen. Aloitin jo Canterlotista ja ehdin jo viemään paketin Photo Finishille. Se oli helppoa, sillä hän vain tuhisi söpösti sängyllään. Seuraavaksi Celestian vuoro, sillä hän asustaa siinä lähinpänä. Ajattelen, että tästä saattaisi tulla vaikeaa. Linnan torni on aivan muutaman metrin päässä. Hyppään poron selästä tornin katossa olevasta ikkunasta sisään. Tornista löydän portaat, jotka vievät aina vain alemmas. En jaksa enää hiipiä, niinpä alan laukata portaita alaspäin. Lopuksi en oikeastaan laukkaa, vaan kompuroin. Ja ennen kuin huomaankaan, portaat loppuvat, ja melkein juoksen seinää päin. Onnekseni kukaan ei tule paikalle, ja jatkan hiiviskelyä, varovaisemmin. Löydän oven, joka vie huoneeseen missä prinsessat viettivät yönsä. En huomaa ketään huoneessa ja hiivin kauniisti koristellun joulukuusen luo. Yhtäkkiä takaani kuuluu ääni:
-Luna.. Etkö voisi mennä muualle miettimään..? Tuo edestakaisin astelu häiritsee minua, muistathan? Se oli Celestian ääni. Katson taakseni, ja huomaan sängyn jolla Celestia mutisee jotain. "Huh, hän on unessa!" ajattelen, kun prinsessa kääntyy kasvot seinää päin. Lähden samaa reittiä pois, ja pikku poro odottaa samassa paikassa.

Siskoni Maud oli helppo tapaus, mutta Daring Do luuli minua varkaaksi. Päätin sitten jättää paketin hänen talonsa oven eteen, ihan oman turvallisuuteni vuoksi. Herääkö hän jokaiseen rasahdukseen mitä pihalta kuuluu? Olen matkalla Spitfiren luokse Pilvilaaksoon. Hyppään taas poron selästä. Liikkuvan eläimen selästä alkaa olla jo helppoa hypätä. Hyppelen hiljaa Spitfiren pilvitaloon ikkunasta, ja lasken lahjan varovaisesti läheiselle pöydälle. Hän ei onneksi herännyt. Rainbow Dashin ilme on kyllä kiva nähdä, kun tämän sitten myöhemmin hänelle kerron. En kuitenkaan uskalla mennä keittiöstä pidemmälle taloon. Ei minun ollut tarkoitus tulla ihmettelemään kuinka muut nukkuvat!

Ja viimeinen kaupunki on Ponyville. Aloitan Dashin talosta. Muistan, kun Rainbow sanoi minulle, että oli laittanut joulukuusensa huoneeseensa missä nukkuu. Rainbow haluaa nähdä kun Jouluponi tuo lahjat. Menen aivan hiljaa kyseiseen huoneeseen, mutta ovi narisee.. Hyppään sittenkin pilviseinän läpi huoneeseen. Ensin hermostun, että Rainbow näki minut, mutta hämmästyksekseni huomaan ettei huoneessa ole ketään. Olen niin ihmeissäni, että en meinaa pystyä laskemaan pakettia kuusen alle.

Samoin käy Rarityn luona, kun tuon Sweetie Bellen lahjan. Ei ketään kotona. Twilightilläkään ei ole ketään. Vien lahjan kuusen alle, etsin pikaisesti taikapeilin ja hyppään sinne. Lennän kovaa vauhtia jotakin tunnelia pitkin, ja lopulta lennän johonkin suureen ja outoon maailmaan. Onko tämä se paikka missä Twilight aina käy? Katson kavioitani.
-Apuaaaaaaahh!!! huudahdan kauhuissani. Minulla on minun tavalliset kauniit kavioni jaloissa! Eivätkä sellaiset.. "Kädet", mistä Twilight kertoi. Jokin on nyt vinossa. Aivan yhtäkkiä kuulen äänen:
-Ei hätää, joulutaian vuoksi!
Ääni oli iloinen. No ei minulla kyllä olisi aikaa harjoitella kävelemään takajaloillani. Hyppelen suureen taloon, ja pian aivan oven sisäpuolelta löytyy suuri, varmaan 3 kertaa minun kokoiseni, joulukuusi. Kävelen hassusti kuusen luo, ja lasken painavan paketin maahan. Mitähän tuossa suuressa lahjapaketissa olisi?

Viimeisenä Granny Smithin lahja. Lennän Omppulan Omenatarhan ylle, ja hyppään suureen heinäkasaan joka seisoo keskellä pihaa. Kävelen kohti latoa, jossa tänään ystäväni olivat kai siivonneet. Avaan oven, ja vien lahjan kauniisti koristellun kuusen alle. Laskiessani lahjan maahan, samaan aikaan joku laittaa valot päälle ja huutaa:
-Tervetuloa Pinkie! Vihdoinkin tulet! Se on Applejack.
-Ööh.. Hei. Mitä te kaikki tä-täällä teette? kysyn. Paikalla on tosiaankin muitakin poneja. Sweetie Belle, Scootaloo, Apple Bloom, Rainbow Dash, Twilight, Rarity, Fluttershy ja Spike.
-Kutsuinme sinut tänne yökylään, mutta et ollut kotona, ja pyysimme rouva Cakea sanomaan sinulle, että tulet tänne, Scootaloo sanoo nopeasti.
-No miten sitten tulit tänne? Ja miksi tuo lahja Grannylle? Applejack kysyy.
-No se on pitkä juttu. Selitän sen sitten myöhemmin, nyt pidetään hauskaa ennen kuin mennään nukkumaan! vastaan innoissani.


------------------------------------------------------

Kiitos kun luit, ja niille jotka eivät niin kovin pidä Celestiasta niin en viittiny nolata häntä ihan kunnolla.. XD Ja sori että tästä vikasta osasta tuli vähän pitkä. Toivottavasti joku jaksoi lukea! =D

(Emi, tästä tais tulla tooooosiii pitkä... Toivottavasti tää ei vie koko etusivun tilaa...  :pinkamena: )

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. No kiitti vain!:D Lopusta tais tulla hieman sekava, ainakin omasta mielestäni.. Mutta kiva jos tykkäsit.. Voisin jonkun lyhyemmän yrittää tekasta tarinat sivullle ;)
      -Little Pony

      Poista
  2. Kriittisesti arvioiden tarinan loppu oli hiukan töksähtävä, ja olisin toivonut siihen muutakin kuin vain joululahjojen jakamisen kuvaamisen. Taidokkaita juonenkäänteitä olisi voinut olla enemmän. Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä tarina eikä ollenkaan liian pitkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, töksähtävä kuvaa tätä oikein hyvin.. :( Sori. En vaan halunnu tehdä tästä liian pitkää, sillä esim. minun luokaltani monikaan ei jaksa lukea pitkiä tekstejä.. D:Mutta pidempi siitä olis tullut, jos olis ollut myös enemmän aikaa. Tän osan tekemisessä tuli hieman kiire! xD
      -Little Pony

      Poista